5. Yksityistielain voimaantulo
• Laki tuli voimaan 1.1.2019
• Lain tarkoitus on osana liikennejärjestelmää turvata
asutuksen, elinkeinoelämän ym. edellyttämät
kulkuyhteydet kiinteistölle, jotka eivät sijaitse maantie- tai
katuverkolla ja taata samalla asianosaisten oikeusturva ja
osakkaiden yhdenvertainen kohtelu
• Kuntien tielautakunnat toimivat 31.12.2019 saakka
• Ei enää tienjakoperiaatetta
(Jossa kukin hoitaa oman tieosansa)
6. •Toimitusteitä, joihin on yksityistielain
mukaisesti perustettu pysyvät tieoikeudet
•Myös muun lainsäädännön (esim. tilustielaki,
asutustiet, jakolaki, yleistielaki, lunastuslaki,
vesilaki) nojalla perustettuja yksityistä
kulkuyhteyttä palvelevia teitä
•Sopimusteitä vain määrätyiltä osin
•Ei lainkaan kiinteistöjen omia teitä
Mitä teitä yksityistielaki koskee ?
7. • Selkeämpi ja nykyaikaisempi kokonaisuus
• Tielautakuntien lakkauttaminen ja niissä hoidettujen tehtävien
siirtäminen muille viranomaisille
• Tiekunnille mahdollisuuksia päättää aiempaa useammasta
asiasta itse ilman viranomaismenettelyitä
• Lisäksi tiekunnalle/tieosakkaille oikeus antaa suostumus
tiealueelle tulevien sähkö-ja viestintäjohtojen sijoittamiselle
• Uudet avustuskriteerit
• Tieyksiköintiä ja tiekuntaa koskeva sääntely
peruslähtökohdiltaan ennallaan – eräitä joustavoittavia ja
nykyaikaistavia muutoksia
• Mahdollistetaan kunnan / valtion tieosakkuus muussakin
tapauksessa muun kuin kiinteistönomistuksen nojalla
Mikä muuttui?
8. • Yksityistie = ensisijaisesti yksityistä liikennetarvetta
palveleva tieliikenteen kulkuväylä, johon rasitteena
kohdistuu vähintään yhden kiinteistön hyväksi tieoikeus
• Ennestään oleva tie = lain nojalla perustettu, rakennettu
yksityistie tai rakentamaton alue, johon perustettu tieoikeus
• Metsätie = tarkoitettu pääasiassa
metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia
varten
Tiemääritelmiä
9. • Oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta pysyvästi
kulkuyhteyttä varten = tehdä tie, kunnossapitää, käyttää
• Ei omistus-, vaan hallintaoikeus. Ohittaa maanomistajan
omistusoikeuden. Mahdolliset korvaukset maksettava.
• Maanomistaja saa käyttää, silloin osallistuttava myös
tienpitoon
• Perustieoikeus – lisätieoikeus
• Tieoikeuden perustamisessa tarkoituksenmukaisuus;
oltava tärkeä ko. kiinteistön käytölle, edullisesti,
haitattomuus, liikenneturvallisuus, luonnon turmeltuminen,
ympäristön kulttuuriarvot, yleinen etu, asemakaava
Tieoikeus
10. Kiinteistöt ja niihin verrattavat
• Tilat, tontit, yleiset alueet, valtion metsämaat
• Suojelualueet, lunastusyksiköt, yleisiin tarpeisiin erotetut
alueet
• Erilliset vesijätöt
• Yleiset vesialueet
• Määräala
• Yhteismetsä
• Kaivos
• Toisen maalla oleva, pysyväksi tarkoitettu rakennus tai
laitos
11. • Tieoikeus on kiinteistökohtainen, ei henkilökohtainen
• Tieoikeus on kiinteistön pysyvä osa, oikeus seuraa
kiinteistökaupassa mukana
• On omistajan veroinen pysyvän tai elinikäisen hallintaoikeuden
haltija tai muutoin määräämättömän ajan kiinteistöä hallitseva
• Tieoikeus voi tulla myös vastoin tahtoa, jos kiinteistö tien
vaikutusalueella, ja tietä tarvitaan tai voidaan käyttää
• Tieoikeus uuden tien rakentamiseksi perustetaan
yksityistietoimituksessa nykytilan tarpeita vastaavaksi.
• Ennestään olevaan tiehen tieoikeuden (Lisätieoikeus) voi
myöntää jatkossa myös tiekunta, jos tielle on perustettu
sellainen.
Tieoikeuden haltija
(tiekunnan osakas)
12. • Leveys määritellään toimituksessa tai muotoutunut
maanomistajien suostumuksella
• Merkittävä tarvittaessa maastoon
• Tiealueen määräämisessä otetaan huomioon tien linjaus ja
tarkoituksenmukainen rakenne
• Voidaan ottaa huomioon tien tuleva parantamistarve
• Toimituksessa tarvittaessa esitettävä rakennettavan tien
suunnitelma ja kustannusarvio
• Samalla tieosalla, kapeampina perustetut tieoikeudet
laajenevat leveimpänä perustettujen tieoikeuksien
mukaisiksi
Tiealue
14. • Yksityistietoimituksessa voidaan kiinteistön hyväksi
määrätä oikeus alueeseen
› Varastoalue puutavaran varastointia varten
› Autopaikka-alue
› Venevalkama-alue venevalkamaa ja -laituria varten
› Myös määräaikaisena tai rajoitettuna
Muut oikeudet (liitännäisalueet)
15. Suoja- ja näkemäalueet
• Jos liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää eikä
millekään kiinteistölle aiheudu haittaa;
voidaan toimituksessa määrätä suoja- ja näkemäalueita
• Näkemäalue; maantien + yksityistien, tai kahden
yksityistien liittymässä
• Suoja-alue; enintään 12 m ajoradan keskilinjasta
17. Tienpito
• Tienpito = Tien rakentaminen ja kunnossapito
• Rakentaminen; Uuden tien rakentaminen, tien siirtäminen,
tien levittäminen, kantavuuden nosto ja muu
parantaminen. Rakennettava edullisesti aiheuttamatta
tarpeetonta haittaa tai häiriötä
• Kunnossapito; korjaus- ja hoitotoimenpiteet, jotka tarpeen
tien pitämiseksi tarkoitustaan vastaavassa kunnossa.
Pidettävä liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa
aiheuttamatta kohtuuttomia kustannuksia, tarpeetonta
haittaa tai häiriötä
• Jos tieosakas vaatii korkeampaa tienpidon tasoa, on
hänen maksettava lisäkustannukset
18. Tienpitäjän oikeuksista käytännössä
• Tiekunnalla on oikeus poistaa tie-, suoja- ja
näkemäalueilta tienpitoa, kulkemista ja näkemää haittaava
luonnonvarainen kasvillisuus. Ei kuitenkaan piha-alueelta.
• Tarkoittaa käytännössä
› Oikeus karsia tiealueelle ulottuvat oksat
› Maanomistajaan hyvä ottaa ensin yhteys
› Puutavara ja ojamaat
lähtökohtaisesti maanomistajalle
20. Oikeudet tie-, suoja- ja näkemäalueilla
Liikenneturvallisuuden vaatiessa, voi yksityistietoimitus
tai rakennusvalvontaviranomainen
› Kieltää uusien rakennusten rakentamisen näkemä-
ja suoja-alueelle (rakentamisrajoitus)
› Tiealueen ulkopuolella antaa tienpitäjälle luvan
poistaa muu kuin asuinkäytössä oleva rakennus,
rakennelma tai kasvillisuus
22. Järjestäytymätön tie
• Tiekunta ei ole tarpeen, jos osakkaita vain muutama
• Järjestäytymätön tie voi myös pitää kokouksia
• Asioista päätetään sopimalla. Päätös sitoo tieosakasta vain, jos
siitä sovittu kirjallisesti
• Sitoumuksesta tai sopimuksesta vastuussa vain sen tehneet
tieosakkaat
• Ei voi saada yksityistielain mukaista kunnan eikä valtion
avustusta
• Myös järjestäytymättömän tien osakkaiden on ilmoitettava
ajantasaiset paino- sekä muut käytön rajoitukset ja kiellot
kansalliseen tie- ja katutietojärjestelmään
• Jos yhden tieosakkaan tekemästä työstä on hyötyä muillekin,
mutta muilla ei maksuhalukkuutta:
› Yksityistietoimitus ratkaisee muiden maksuosuudet
› Vaatimus on tehtävä 3 v kuluessa
23. Tiekunta ja sen perustaminen
• Tiekunta on yhden tai useamman tien hallinnointia varten
perustettu tieosakkaiden yhteisö
• Tiekunta kannattaa perustaa, jos se on osakasmäärän,
tienpidon hoitamisen tai muun syyn takia tarpeellinen
• Perustaminen
› Yksityistietoimituksessa tai kiinteistörekisterin pitäjän
päätöksellä
› Tiekunnan perustamiskokouksessa, johon kaikki tieosakkaat
on kutsuttu jonkun osakkaan toimesta
• Aloitteen perustamisesta toimituksessa voi tehdä osakas
yksin tai kaikki yhdessä tai toimitusinsinööri.
24. Tiekunnan perustaminen
• Tiekunnan perustamisessa (49§) - päätettävä
toimielimestä (hoitokunta tai toimitsijamies) - valittava ko.
toimielin - päätettävä nimestä - sääntöjen käyttöönotosta
• Perustamisessa (tai pian sen jälkeen) osakkaat mm. -
päättävät tieyksiköinnistä (mieluusti perustamisen
yhteydessä)- pankkitilin avaamisesta ja
tilinkäyttöoikeuksista.
• Perustamisesta ilmoitus MML:een. Tiekunta syntyy, kun
perustamisesta tehty merkintä kiinteistötietojärjestelmään.
25. Tiekunnan kokous
• Tieosakkaat päättävät tienpidosta ja muista tiekuntaa
koskevista asioista tiekunnan kokouksessa.
› Talousarvio seuraavalle tai kuluvalle varainhoitokaudelle,
varainhoitokausi
› Tilityksen tarkastaminen tai ennakkoon valittujen tilityksen
tarkastajien selostus, tilityksen hyväksyminen, tilityksen
tarkastajien valinta seuraavalle kaudelle
› Vastuuvapaus toimielimelle
› Toimielimen valinta ja vapauttaminen
› Tieyksikkölaskelman vahvistaminen
› Maksuunpanoluettelon, käyttömaksuperusteiden ja –maksujen
vahvistaminen
27. Tiekunnan kokous
• Lisäksi tiekunnan kokouksessa voidaan päättää:
› Tiekuntien yhdistäminen, jakaminen ja lakkauttaminen (63§)
(ilmoitus kiinteistötietojärjestelmään)
› Sopimus tienosan liittämisestä tiekuntaan (63§) (ilmoitus
kiinteistötietojärjestelmään)
• Muut maksut tai ainakin niiden määräytymisperusteet
• Tienkäytön kieltäminen ja rajoittaminen
• Pysyvän liikennemerkin, puomin tai muun
liikenteenohjauslaitteen asettaminen (Kunnan suostumus)
• Muut tienpidon kannalta suuret asiat kuten
yksityistietoimituksen hakeminen, parantamishankkeeseen
ryhtyminen, kanne tuomioistuimeen yms.
28. Tiekunnan kokous (60§)
• Vuosikokous vuosittain, tai vähintään joka 4. vuosi
• Ylimääräisiä kokouksia tarpeen mukaan tai jos vähintään
¼ osakkaista vaatii
• Kokouksen ajankohdasta voidaan päättää tai mainita
säännöissä
29. Kokouksen koolle kutsuminen
• Kutsujana toimitsijamies, hoitokunta tai säännöissä
määritelty taho
• Kirjallinen kutsu postitse (joiden osoite tiedossa) tai
sähköpostitse tai muulla tietoliikenneyhteydellä (joka
ilmoittanut osoitteensa)
• Säännöissä voidaan määrätä täydentävistä kutsutavoista
• Kutsu 14 pv – 2 kk ennen kokousta, säännöissä voidaan
pidentää 14 pv:ää ja lyhentää 2 kuukautta
• Jos koollekutsuja laiminlyö kutsumisen, voidaan osakkaan
hakemuksesta - kokous pitää yksityistietoimituksen
yhteydessä - ELY-keskus oikeuttaa hakija kutsumaan
kokous koolle
30. Tiekunnan kokouskutsu
• Vuosikokouksen kokouskutsussa mainittava
› Aika, paikka (myös kunta), kokous yms.
› Päätettävät, tienpitoa koskevat merkittävät asiat
› Ehdotuksesta maksuunpanoluetteloksi (kutsun liite tai
nähtävillä 14 pv ajan ennen kokousta)
› Liitteenä säännöt, kun niitä tarkoitus käsitellä
• Ylimääräisen kokouksen kutsussa mainittava kaikki asiat,
joista tarkoitus päättää
• Osakkaille mahdollisuus tutustua toimielimen kokous- ja
päätöspöytäkirjoihin 14 pv ennen kokousta. Paikka
ilmoitettava kokouskutussa.
31. Tiekunnan kokouksesta
• Osakas voi osallistua kokoukseen sähköisesti
• Koollekutsuja avaa kokouksen
• Kokoukselle valitaan puheenjohtaja, ei tarvitse olla tieosakas
• Valitaan pöytäkirjantarkastajat, kokous voi itsekin tarkastaa p-
kirjan
• Valtakirjoja voi käyttää, on syytä tarkastaa
• Yksinkin voi pitää laillisen kokouksen
• Tiekunnan kokous ei ole julkinen, kutsutaan osakkaat sekä
asianosaiset asiansa käsittelyn ajaksi
• Tieosakas voi osallistua päätöksentekoon omassa asiassaan.
› Toimielimen jäsenen suositeltavaa jäävätä itsensä, kun päätetään
tiekunnan tilien hyväksymisestä. Useinkaan se ei ole mahdollista.
Toimielimen jäsen ei saa osallistua hänen ja tiekunnan välisen
taloudellisesti merkittävän asian käsittelyyn eikä, kun oma ja
tiekunnan etu saattavat olla ristiriidassa (55§)
32. Toimielin
• Tiekunnassa on joko hoitokunta tai toimitsijamies (hänelle
voidaan valita sijainen) (53§)
• Hoitokunnan kutsuu pj tai vpj. Päätösvaltaisuus: pj tai vpj +
½ jäsenistä tai varajäsenistä läsnä
• Hoitokunnan on järjestäydyttävä heti (ainakin valitaan pj ja
vpj). Muutoin kokoontuu tarvittaessa.
• Enemmistöpäätöksiä pääluvun mukaan (ei tieyksiköittäin)
• Pidettävä pöytäkirjaa kokouksesta tai päätöksistä (56§)
• Toimielimen tehtävä ilmoitus toimielintä koskevista
muutoksista MML:lle (myös ilmoitus, kun tiekunta
perustettu)
33. Toimielimen tehtävät 1
• Pidettävä kirjanpitoa ja esitettävä tilitys
• Laadittava talousarvioehdotus
• Laadittava ehdotus tieyksikkölaskelmaksi
• Laadittava ehdotus maksuunpanoluetteloksi ja
käyttömaksujen perusteiksi sekä niiden muutokset
• Määrättävä käyttömaksut ja huolehdittava tie- ja
käyttömaksujen perimisestä
• Kutsuttava tiekunnan kokoukset, myös oikaisuvaatimuksen
ratkaisemiseksi
• Kiellettävä tai rajoitettava liikennettä kelirikon,
liikenneturvallisuuden yms. takia
34. Toimielimen tehtävät 2
• Määrättävä sillan, lautan tai muun tienosan
suurin sallittu kuormitus
• Saatettava em. tiedot kansalliseen tie- ja
katutietojärjestelmään (Digiroad)
• Antaa luvan tien tilapäiseen käyttämiseen ja
painorajoituksen rikkomiseen tai erityiskuljetukseen
• Valmisteltava tarvittaessa tiekunnan säännöt
• Pidettävä pöytäkirjaa kokouksistaan ja päätöksistään
• Ratkaista itseään koskeva oikaisuvaatimus
• Ja vielä ilmoittaa muutokset yhteystiedoissa (MML, kunta,
pankki, Tieyhdistys …)
35. Ulkopuolinen toimija
• Tiekunnan kokous (tai tieosakkaat keskenään sopien) voi
valtuuttaa ulkopuolisien toimijan tai yhteisön huolehtimaan
koko tienhallinnoinnista ja tienpidosta;
• Päätös tehdään yksimielisesti
• Valtuutus tehdään sopimuksella
• Päätös yksimielisesti
• Korkeintaan 4 vuodeksi
› Valtuutus raukeaa, jos sitä ei 4 v jälkeen jatketa
• Ulkopuolisella toimijalla on tienpitäjän päätösvalta ja
vastuu
• Tavanomainen tieisännöinti ei ole edellä kuvattua
toimintaa eikä siinä mm. siirry tienpitäjän päätösvalta tai
vastuu tieisännöitsijälle
37. • Osoitetaan tiekunnalle
• Koskee tiekunnan osakasta tai muuta asianosaista
riippumatta siitä, onko ollut kokouksessa läsnä.
• Oikeus vaatia päätöksen oikaisemista (Tiekunnan
kokous, perustamiskokous tai toimielin).
• Vaatimus on perusteltu, jos päätös
› ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä
› on lain tai tiekunnan sääntöjen vastainen
› loukkaa valittajan oikeutta tai osakkaiden
yhdenvertaisuutta.
OIKAISUVAATIMUS
38. • Esitetään tiekunnan kokoukselle
• Esitettävä 30 pv kuluessa päätöksen tekemisestä eli
kokouspäivästä.
• Toimielimellä aikaa 30 pv vaatimuksen esittämisestä
kutsua tiekunnan kokous käsittelemään asiaa.
• Toimielin voi ratkaista oikaisuvaatimuksen toimielimen
itsensä tekemästä päätöksestä 30 pv kuluessa.
OIKAISUVAATIMUS
39. • Käräjäoikeudelle
• Koskee tiekunnan osakasta tai muuta asianosaista
riippumatta siitä, onko ollut kokouksessa läsnä.
• Oikeus vaatia päätöksen oikaisemista (Tiekunnan
kokous, perustamiskokous tai toimielin).
• Vaatimus on perusteltua, jos päätös ei ole syntynyt
laillisessa järjestyksessä, on lain tai tiekunnan
sääntöjen vastainen tai loukkaa hänen oikeuttaan tai
osakkaiden yhdenvertaisuutta.
MOITEKANNE (=VALITUS)
40. • Osakkaan nostettava kanne 3 kk kuluessa päätöksen
tekemisestä.
• Muun asianosaisen nostettava kanne 3 kk kuluessa
tiedoksisaannista, jos ei ole ollut ko. kokouksessa läsnä.
• Oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä nostettava
kanne 30 pv kuluessa tiedoksisaamisesta
• Kanne nostetaan siihen käräjäoikeuteen, jonka yhteydessä
toimii maaoikeus (mm. Mikkeli).
• Oikeus voi tuomita päätöksen pätemättömäksi tai muuttaa
sitä.
MOITEKANNE (65§)
41. OIKAISUVAATIMUS ja MOITEKANNE
Tyytymätön
OSAKAS Oikaisuvaatimus 30 pv
kokouspäivästä
Moitekanne 3 kk
päätöksestä
TIEKUNNAN PÄÄTÖS 2.Moitekanne 30 pv
tiedoksisaamisesta
KÄRÄJÄOIKEUS
TIEKUNNAN PÄÄTÖS 1.
(Mistä valitetaan)
Toimielin (toimitsijamies /
hoitokunta)
Kokous kutsuttava koolle 30 pv
(Kokouskutsu on annettava 2 vk – 2 kk ennen kokousta)
42. › Yksityistietoimituksessa tai tiekunnan kokouksessa tehty
päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta
(Jollei toisin määrätä).
› Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut
lainvoiman, kun on kyse mm. siitä, onko tieoikeus
myönnettävä.
› Jos maksu muutoksenhaun johdosta poistetaan/ alennetaan,
liikaa maksettu määrä palautetaan. Liikaa maksettu määrä on
palautettava 6 % korolla.
› Sellaista päätöstä ei kannata laittaa täytäntöön
muutoksenhakuaikana, jota ei voi tarvittaessa peruuttaa
(Tienrakentaminen, puunkaato jne.).
PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
44. Tieosakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia
• Osakkaan tulee
› Ilmoittaa tienkäytössään tapahtuneista tai tapahtuvista
muutoksista
› Osakaskiinteistöjen ja määräalojen kaupasta, tiekunnan
(toimielimelle tai muille tieosakkaille)
• Osakkaan oikeutena
› Että tie on käyttöä vastaavassa (sovitussa) kunnossa
› Vaatia tieyksikkölaskelmaan muutokset, jos yksikköjakoon
vaikuttavat seikat ovat olennaisesti muuttuneet
› Vaatia yksikköjako toimitettavaksi kokonaan uudelleen, jos se
ollut voimassa muuttumattomana vähintään 5 v
45. Tiemaksun määrääminen
• Tienkäytöstä määrätään tiemaksu tieyksiköiden
perusteella
• Määrätään tiekunnan kokouksessa (myös käyttömaksut ja
niiden perusteet) hyväksymällä maksuunpanoluettelo
• Maksujen määräämistä varten
toimielimen laadittava ehdotus
maksuunpanoluetteloksi
46. Osakkaan maksut tien käytöstä
• Osakkaalta tiemaksua
• Määrätään tieyksiköiden perusteella
• Tiemaksu peritään maksuunpanoluettelon otteen perusteella (YksTL
42§)
• Osakkaalta käyttömaksua
• Voidaan periä tiemaksun lisäksi tilapäisestä tienkäytöstä, joka
huomattavasti poikkeaa yksilöiden mukaisesta tienkäytöstä, voidaan
periä takautuvasti 3 v ajalta
• Voidaan metsätiellä tiemaksun sijasta, maksuunpantava kuljetuksen
tapahduttua
• Tiemaksun sijasta lautan tai muun erityiskohteen (jäätie, purettava
silta) käytöstä
• Tiemaksun sijasta muun kuin YksTL:n mukaan tieoikeuden
saaneelta vuotuinen käyttömaksu satunnaisesta tienkäytöstä (esim.
Fingrid Oyj).
47. Osana tiemaksua voi olla perusmaksu
• Tieosakkaat päättävät. Ei pakollinen, suositeltavaa kaikille
tiemaksun maksajille
• Kaikille saman suuruinen
• Kattaa enintään hallintoasioiden hoitamisesta aiheutuvat
kulut. Suuruus pystyttävä todentamaan
• Perusmaksun määrä ei saisi merkitä kokonaistiemaksun
moninkertaistumista verrattuna varsinaisesta tien käytöstä
aiheutuvaan tiemaksuun. Näin siitä syystä, että koko
tiekunnan järjestäytymisen pitää olla edullista kaikkien
tieosakkaiden kannalta, eikä ainoastaan suurempien
tienkäyttäjien kannalta.
48. Ulkopuolisen tienkäyttäjän käyttömaksu
• Käyttömaksun perustuu yleensä tonnikilometreihin [x senttiä/tkm]
samalla tavalla kuin lasketaan osakkaan tienkäyttö. Puutavaran
kuljetuksissa ym. voidaan laskea kuutiokilometreinä [x
senttiä/m3/km]
• Käyttömaksu peritään maksuunpanoluettelon tai tiekunnan tai
toimielimen muutoin vahvistaman määräyksen perusteella.
• Maksun suuruus tulee olla samassa suuruusluokassa
yksikkömaksun kanssa eli sen kanssa, mitä osakas maksaisi
vastaavasta tien käytöstä
• Käyttömaksu voi sisältää osuuden viimeisen 15 aikana tehdystä
tien rakentamisesta
• Osana käyttömaksua voi olla perusmaksu, joka saman suuruinen
kuin osakkaan perusmaksu
49. Tie- ja käyttömaksun periminen
• Tiemaksu maksuunpanoluettelon perusteella.
• Käyttömaksu maksuunpanoluettelon tai tiekunnan tai
toimielimen muutoin vahvistaman määräyksen perusteella.
• Ulosottokelpoinen
• Voi sisältää 6 % koron ja kohtuulliset perintäkulut.
• Perustevalitus eli valitus laittomasta maksuunpanosta
käräjäoikeuteen.
• Erimielisyys käyttömaksusta saatettava tiekunnan
kokouksen ratkaistavaksi. Vasta sitten ulosottokelpoinen.
50. Muutoksia eräisiin painolukuihin 2019
• Määritellään tieosakkaina olevien kiinteistöjen osuudet tienpidosta
• Kiinteistön käyttötarkoituksen mukaisen painoluvun ja kuljettavan
matkan mukaan määritellään tonnikilometrit = tieyksiköt
• Maanmittauslaitoksen julkaisu ”Yksityistien yksiköinti”
› Painoluvut:
Asuinkiinteistö (ULA) 1100 tn
Lomakiinteistö (ULL) 200-900 tn
Viljelmän liikenne (ULV ja SLV) 25-100 tn/ha
Metsäliikenne (MEL) 14 tn/ha
Erityisliikenne (EL), arvioidaan liikennemäärä
Yksiköitä ei tarvitse päivittää pelkästään näiden muutosten takia
• Käyttömaksu
› Tieyksiköiden sijaan mahdollista periä käyttömaksu kuljetetun tavaramäärän ja
matkan mukaan määriteltävällä maksulla.
51. Eräitä erityistapauksia
• Tien eri osilla voi olla eri yksiköinti (YksTL 35§)
› Jos tienpito jollakin tieosalla ei tuota hyötyä kaikille osakkaille
(sillat, lossit, kevyen liikenteen väylät tms.)
› Jos tienpito päätetty pitää korkeammalla tai matalammalla
tasolla kuin muuten (esim. valtio osakkaana)
• Osakkaan vaatimus korkeammasta tienpidon tasosta
› Maksettava aiheutuvat lisäkulut, tarvittaessa ennakolta
52. Lain edellyttämät ilmoitukset
Maanmittauslaitokselle
• Kunta
• Tien nimi
• Käyttöoikeusyksikön numero
• Kiinteistön nimi ja kiinteistötunnus (Tien varrella oleva kiinteistö)
• Tiekunnan nimi
• Tiekunnan kokouksen päivämäärä
• Yhteyshenkilön nimi (Toimitsijan tai puheenjohtajan nimi)
› Osoite
› Sähköposti
› Puhelin
• Ilmoittaja (Mikäli eri henkilö kuin yhteyshenkilö)
› Puhelin
› Sähköposti
https://www.maanmittauslaitos.fi/lomakkeet/tiekunnan_yhteystiedot
55. VIREILLÄ OLEVAT MOITEKANTEET
Epävirallista tilastotietoja moitekanteiden määrästä syyskuun
loppupuolelle mennessä:
- Etelä-Savon KäO 4
- Pohjois-Savon KäO 4
- Pohjanmaan KäO 2
- Oulun KäO 1
- Varsinais-Suomen KäO 3
- Lapin KäO 1
- Kanta-Hämeen KäO 5
- Itä-Uudenmaan KäO 0
yhteensä 20
Oikaisuvaatimusten määrää on vaikea arvioida.
56. Ulosotto haasteena
Ulosottolaitos haluaa varmuuden maksujen lainvoimaisuudesta
65 § Moitekanne
- Todistus lainvoimaisuudesta käräjäoikeuden kansliasta, mutta niiden
tietämys tiekunnista vaihtelee.
- Ongelmana tiekuntien yksilöinti (Y-tunnusta ei kaikilla, saman nimisiä
tiekuntia jne)
- Osa käräjäoikeuksista ei ole antanut tietoa tiekunnasta vaan siitä onko
tietyn niminen henkilö nostanut kannetta tiekuntaa vastaan.
- Ei ole valtakunnallista ohjeistusta, mutta asiaa työstetään.
64 § Oikaisumenettely
- Tiekunta itse vakuuttaa ulosotolle, ettei ole oikaisumenettelyä
käynnissä
57. • Moitekanteen ja oikaisumenettelyn järjestystä ei ole
säädetty eli molemmat voivat olla käynnissä yhtä aikaa!
• Tästä johtuen jo kerran lainvoimaiseksi julistettu asia voikin
tulla vireillä käräjäoikeuteen, kun oikaisupäätöksestä
voidaan taas valittaa.
• Tiekunnan pitäisi olla tarkkana asiassa ja jos ilmenee
molempien muutoksenhakujen olevan käynnissä yhtä
aikaa:
- Ottaa yhteyttä käräjäoikeuteen?
- Keskeyttää oikaisumenettelyn eteneminen?
• Moitekanne voidaan nostaa vielä noin 5 kk varsinaisen
tiekunnan kokouksen jälkeen!
58. • Tiekunnalla ei tarvetta rekisteröidä osakkaiden henkilötunnuksia.
Tietosuojasyistä rekisterinpitäjän ei tule rekisteröidä tarpeettomia tietoja
vaikka niitä sille tarjottaisiinkin.
• Toisaalta, ei ole tiedossa oikeuskäytäntöä, jossa henkilötunnuksen
arkistointi todettaisiin laittomaksi.
• Ulosotto vaatii yksilöimään velallisen joko henkilötunnuksella tai Y-
tunnuksella. Tiekunta saa tällaisesta perustellusta syystä
henkilötunnuksen maistraatista (Mikäli viranomainen ei tätä selvitä).
Mahdollisesti myös KTJ:n tiedoista?
• Yhteisomistajat, kuten kuolinpesät, vaativat velkojalta laajempaa
selvittelyä.
Henkilötunnus ulosottoon
59. Uusia lakimuutoksia vireillä
Yksityistielain 61 § ollaan muuttamassa lisäämällä
seuraava:
• ”Jos edellisen tiekunnan kokouksen pitämisestä on
kulunut viisi vuotta tai enemmän, tieosakas voi kutsua
tiekunnan kokouksen koolle siten kuin 1 momentissa
säädetään.”
• Tieosakas voisi siis ryhtyä järjestämään uinahtaneen
tiekunnan kokousta ilman ELY-keskuksen lupaa.